Rohtosalvia (Salvia officinalis) on yksi vanhimmista tunnetuista lääkekasveista. Salvian koti on Välimeren alueella, ja saapui meille luostarilaitoksen mukana. Salvian sukuun kuuluu noin 750 lajia. Sittemmin siitä on tullut kotipuutarhurien suosikki. Salvia on Etelä-Euroopassa luonnonvaraisena kasvava puolipensas, jolla on karvaiset harmahtavat lehdet ja siniviolettiset kukat. Lajista löytyy useita värivariaatioita. Keski-Eurooppaan salvian uskotaan tulleen roomalaisten sotilaiden mukana, sillä he kuljettivat salviaa mukanaan siemeninä ja taimina valloittamiinsa maihin
Salvian nimi tulee latinalaisista sanoista ”salvare” parantaa ja ”officinalis” lääkkeenä käytetty. Nimi viittaa kasvin lääkinnällisiin ominaisuuksiin.
Salviaa käytettiin keskiajalla ruoan maustamiseen. Tämä johtunee sen mielenkiintoisesta ominaisuudesta poistaa ruoasta sen rasvainen maku ja korostaa ruoan omaa makua. Kreikkalaiset ja roomalaiset käyttivät salviaa lihan säilömiseen.
Salvia on yksi vanhimpia rohtokasveja, sitä on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin jo 6000 v. sitten. Keskiajalla salviaa pidettiin hyvin voimallisena rohtoyrttinä. Siltä ajalta on sanonta: ”Cur moriatur homo cui Salvia crescit in horto?” (”Miksi kuolisi ihminen, jos salvia kasvaa hänen puutarhassaan?”).
Salviaa on pidetty yleisrohtona lähes vaivaan kuin vaivaan.