Mintut

 

Mintut (Mentha) ovat luonnonvaraisia ja monivuotisia yrttejä. Maailmassa on arviolta 1200 erilaista minttua.

Minttu on voimakas ja hieman makeahko yrtti. Se sopii mm. lampaanlihan, kastikkeiden, vihannesten, juomien, minttuhyytelön ja hedelmäsalaatin maustamiseen.

Minttu, joka tunnetaan myös menthana, viherminttuna ja piparminttuna, on kasvi, jota käytetään säännöllisesti tiettyjen ruokalajien valmistamisessa, pääasiassa antamaan niille aromia. Lisäksi sitä käytetään myös coktailien ja tiettyjen lääkkeellisten juomien valmistamisessa. 

Tätä aromaattista kasvia, on käytetty moniin terapeuttisiin hoitoihin sen useiden etujen sekä sen lukuisten terveyttä edistävien ominaisuuksien vuoksi.

Se on erityisen hyvä apu ruuansulatushäiriöiden, ilmavaivojen, vatsakivun tai koliikin ollessa kyseessä. Minttu on myös tärkeä hengitysteiden hoidossa.

Mintun on todettu myös helpottavan  jännitysongelmia rentouttamalla.

Salvia

Salvia

Rohtosalvia (Salvia officinalis) on yksi vanhimmista tunnetuista lääkekasveista. Salvian koti on Välimeren alueella, ja saapui meille luostarilaitoksen mukana. Salvian sukuun kuuluu noin 750 lajia. Sittemmin siitä on tullut kotipuutarhurien suosikki. Salvia on Etelä-Euroopassa luonnonvaraisena kasvava puolipensas, jolla on karvaiset harmahtavat lehdet ja siniviolettiset kukat. Lajista löytyy useita värivariaatioita.  Keski-Eurooppaan salvian uskotaan tulleen roomalaisten sotilaiden mukana, sillä he kuljettivat salviaa mukanaan siemeninä ja taimina valloittamiinsa maihin

Salvian nimi tulee latinalaisista sanoista ”salvare” parantaa ja ”officinalis” lääkkeenä käytetty. Nimi viittaa kasvin lääkinnällisiin ominaisuuksiin.

Salviaa käytettiin keskiajalla ruoan maustamiseen. Tämä johtunee sen mielenkiintoisesta ominaisuudesta poistaa ruoasta sen rasvainen maku ja korostaa ruoan omaa makua. Kreikkalaiset ja roomalaiset käyttivät salviaa lihan säilömiseen.
Salvia on yksi vanhimpia rohtokasveja, sitä on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin jo 6000 v. sitten. Keskiajalla salviaa pidettiin hyvin voimallisena rohtoyrttinä. Siltä ajalta on sanonta: ”Cur moriatur homo cui Salvia crescit in horto?” (”Miksi kuolisi ihminen, jos salvia kasvaa hänen puutarhassaan?”).
Salviaa on pidetty yleisrohtona lähes vaivaan kuin vaivaan.

Basilika

Basilika

Yksivuotinen basilika on kylmänarka, eikä se pärjää avomaalla halla-aikoina. Basilika tarvitsee lämpimän ja valoisan kasvupaikan, ja sitä pitää kastella usein, mutta ei liikaa. Mullan pitää olla ravinteikasta.

Basilika on peräisin Aasian ja Afrikan trooppisista osista. Basilika kasvaa 20–60 sentin korkuiseksi ja sillä on 1,5–5 sentin pituiset ja 1–3 sentin levyiset lehdet. Usein basilika on vihreä, mutta myös violetit ja purppuraiset lajikkeet ovat yleistyneet. Usein vihreällä basilikalla on valkoiset kukat ja violetilla vaaleanpunaiset. Basilikalla on vahva, läpitunkevan makea tuoksu.

Satoa korjataan latvomalla: latvasta katkaistaan pätkä kolmannen lehtiparin jälkeen. Jos ottaa vain yksittäisiä lehtiä, basilika kasvattaa vartta, muttei uusia lehtiä. Pääsato kerätään ennen kuin basilika alkaa kukkia. Kukinta voi kitkeröittää maun.

Useiden basilikan muotojen siemenet muuttuvat kostuttaessa gelatiinisiksi, ja niitä käytetään aasialaisten juomien ja jälkiruokien hyydyttämiseen. Siemeniä myös käytetään yrttiliköörien valmistuksessa. Suomessa basilikaa on käytetty myös lääkkeenä kuningassalvassa (unguentum basilicum nigrum). Välimeren maissa maustebasilikan tiedetään vahvistavan sydäntä, helpottavan ruoansulatusta ja lievittävän masennusta